Perrjantaista

Haudi hou!

Sanu tuossa kirjoittelikin eilisestä juoksustaan, tämä toinen puoli oli liikenteessä perjantaina. Vaikka hyvin usein yhdessä baarissa ollaankin, niin ei me silti ihan olla toisiimme kiinni kasvattu. Ei ihan, mutta melkein kuitenkin ;)

Enikeis, suuntasin perjantaina kaverin kanssa Cabarettiin halvoille ranneke-känneille. Oltiin aikasin liikenteessä, yhentoista pintaan mentiin sisälle ja suhteellisen hiljastaha siellä oli. Rannekkeet saatiin ja tilattiin juomat ja neki oli pahat. Bilepuolen DJ soitti ihan ihme remixejä, ei todellakaan mitään tanssittavaa saati kuunneltavaa. Toisella puolella soi suomipop, mikä ei allekirjoittaneen mielestä sovi Cabaretin imagoon ja olemukseen alkuunkaan. Jotenki tuli heti hirviät junttilameiningit ku kuuluu joku R A K A S ja kumppanit. Don't get me wrong, pidän kyllä suomipop-puolesta Onnelassa, mut se onki ihan eri asia. Sinne suomibiisit kuuluu, Cabaretiin ei. Noh, jaksettiin Cabaretia noin tunti (olihan tilatut pahat paukut juotava pois) ja vaihdettiin Amarilloon.

Rillossa oli oikein hyvä meininki, allekirjoittanut tykkäs iha himona. Oli huippua. Amarillo on kyllä kiva paikka, ei sisäänpääsymaksua ja yleensä hyvät biisit, mut ainoat miinukset löytyy ahtaudesta, tiskillä olevista jonoista ja kalliista hinnoista. Muuten ei valittamista.

Loppuun vielä drinkkivinkki :

4cl sour apple
4cl kirkas viina
puolen limen mehu
sprite
jääpaloja

Me likes.

Jatketaan harjoituksia,
luv Anna

...ja suoraan kotiin.

Olinpas juuri illanvietossa. Mukavaahan se on joskus niinkin, ilman että pitää rientoihin lähteä. Näin tällä kertaa.

Jännä juttu, että vaikka useampi kauppaan palautettava tapaus syntyi, ei olo ole silti bilehile. Mitä tarvitaan siihen, että muuttuu normaalista olemuksesta bilehileeksi?
1 - Oikeanlaista seuraa 2 - Oikeanlaista tunnelmaa
3 - Oikeanlaista starttausainetta.
Mikään ei kyllä puuttunut, jokin kylläkin.. Yksi pieni, mutta lopulta suuri asia muutti illan lopullinen.. Nimittäin lopullinen päätepysäkki - Kaarle.

Sinne ei mennä. Piste. Ei pysty. Sokkelikko, missä on pari kivaa sohvaa ja pari muuta ihmistä - no thänks. Ei ole mun juttu. No hard feelings. Muuten oli kivaa.

Onko muita Kaarlen kiertäjiä?

Puspus, Sanu

Vappuaatto @ Oulu

Hengissä ollaan! Kämpillä otettujen suuntaa-antavien jälkeen suunnitelmana oli syöksyä suoraan baarin sykkeeseen. Skippasimme suosiolla siis ulkoilmavapun. Näin "vanhana" kun ei enää oikein jaksa innostua torinrannassa riekkumisesta ja kännisten teinien väistelystä. Ei pahalla nuorempaa lukijakuntaa kohtaan, mutta meidän pussikalja-ajat taitavat olla jo historiaa :) Mukavuuden halu ajoi siis perinteiden ohi...

Suuntasimme siis Cabaretiin jo hyvissä ajoin pitkien jonojen pelossa. Ovella odotti iloinen yllätys : ei jonoa :) Jipii! Melkein kymmenen euron sisäänpääsy hieman kirpaisi, mutta allekirjoittaneet ovat sen verran valmiita maksamaan sisätilavapusta. Ovella saimme mukaamme myös varsin mielenkiintoiset vappunaamarit, jotka tosin jäivät käyttämättä. Tämä johtunee siitä, että naamari oli suunniteltu ihmisille, jolta puuttuu kiinteästä naamaristaan kaikki mahdolliset ulokkeet :)

Alkuillasta sakkia oli suhteellisen vähän, mikä on Cabaretille muutenkin tyypillistä. Tuttuun tapaan puolen yön jälkeen paikka olikin sitten täyteen ammuttu ja ovella oli jono vielä silloinkin, kun allekirjoittaneet hoipertelivat jo kotia kohti.

Baarikansaa oli laidasta laitaan. Oli tuttuja ja tuntemattomia, vakkarikävijöitä ja niitä, jotka käyvät kun seuraava päivä on vapaa tai pakollisen näyttäytymis/kännäyspäivän kunniaksi. Kaverit saatiin hukattua kunniakkaasti jo aikaisessa vaiheessa. Olisi tarvinnut metrin lisää pituutta ja leveyttä jyrän verran, että väenpaljoudessa olisi päässyt sujuvasti liikkumaan tai etsimään kadonneita sieluja. Tämä on yksi niistä syistä, miksi allekirjoittaneet eivät niin perusta pakollisista juomapäivistä (siis vappu-juhannus-uusivuosi-akselista).

Kaiken kaikkiaan - arvosana tyydyttävä seiska.