Onnelan keskiviikko, vol. 2

Anna tässä taas terve!

Otin keskiviikkona äkkilähdön Onnelan pikkulauantaille. Mikähän siinä on, että nuo lyhyen varoitusajan lähtemiset on yleensä just niitä parhaita. Juttuhan meni niin, että noin kello yhdeksän illalla toverini huhuili naamakirjassa baariseuraa (siis todellakin, mitä sitä livekontakteja pitää kehenkään ku koneet on keksitty) ja minä vastasin kutsuun. Sit vaan tuumasta toimeen, naamaan maalia, ekat kuteet niskaan, mitkä kaapista käteen sattu, koruja kaulaan ja muualle killumaan, pari jääkaapissa odotellutta siideriä kassiin ja bussilla keskustan sykkeeseen.
Onnelaan saavuimme puolen yön maissa, ihmisiä oli liikkeellä yllättävänkin paljon, liekö osuutta asiaan ollut hyvällä säällä, who knows. Joka tapauksessa, kivaa seuraa, hyvää musiikkia ja maltillisesti nautittuja drinksuja = super. Tosin miinusta dj-koppiin sen verran, että samaa biisiä ei tarttis soittaa saman illan aikana kolmeen kertaan, se nimittäin hieman ottaa piähän. Ja voluumit oli tainnu unohtua kaakkoon, jumputus nimittäin soi hyvin kovalla. Aijai vanhuksen tärykalvoparkoja.
Semmonen huomautus tähän loppuun vielä. Älä tee niinku minä teen, tee niinku minä sanon. Tanssilattialle minulle ja toverille nimittäin annettiin shottilasit käteen jonkun täysin random-jampan toimesta. Sen enempiä ajattelematta kiskastiin hattuun ne. Epic failure, ei lapset näin. Kyseisissä paukuissa ei ollut tyrmäystippoja, onneksi, mutta ihan hyvin ois voinut olla. Hyihyi ajattelemattomuutta! Älkää te muut siis koskaan tehkö noin. Aina jos joku tahtoo tarjota juomaa, lähdette itse tiskille mukaan, otatte heti juoman itsellenne tai jos joku on jo tilannut juoman ja antaa sen teille, käskekää ainakin ensin tilaajan itse maistaa juomaa. Tuskin monikaa tippajamppa uskaltaa itse omia tippamixejään juoda :D Paras vaihtoehto on tietenkin tilata itse omat juomansa tai ottaa tarjotut tapaukset vain tutuilta tarjoajilta. Näitä tyrmäysjuttuja kun valitettavasti on nykyään hirveästi liikkeellä ja valitettavasti juuri Onnelasta niitä on allekirjoittaneelle raportoitu.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Lauantai-iltana ravintolaan...

.. oli tarkoitus lähteä juhlimaan, ja niinhän sitä lähdettiinkin :) Ensin kulutin aikaa (ja rahaa) kiertämällä lähes kaikki Oulun vaateliikkeet ja lopuksi suuntasin valtionkaupan kautta kaverin kämpille alottelemaan. Alkosta lähti juhlajuomaksi tällä kertaa valikoitui ystäväni suosittelema NVY Passion Fruit, joka siis oli minulle tähän asti ollut tuntematon viini. Pakko sanoa, että meitsi on in löööööv. En todellakaan ole viini-ihmisiä, punaviinistä saan migreenin ja maku ei todellakaan miellytä minua, makeita valkkareita saatan juoda blandattuina, mut en oikeen muuten. Jotkut roséviinit menettelee, mutta tästä tulee kyllä mun suosikki. Tuotteseen voit tutustua täällä.

Pullollinen tuota ja sotamaalaus valmiina olikin hyvä hetken aikaa parantaa kavereiden kanssa maailmaa, jonka jälkeen läksimme yksille 1bariin. Tai jos tarkkoja ollaan, niin taisi siellä mennä toisetkin. Hups. Enikeis, tarkoitus oli alunperin mennä ihan terassille istumaan, mut jooei, ei näillä ilmoilla ja niillä kuteilla. Nimimerkillä en tahdo kusitautia, kiitos. 1barista allekirjoittanut tykkää kyllä kovin, se onkin ainut pystybaari, mihin minut saa yhdelle tai useammalle. Ainoat miinukset tosin ahtaudesta, istuskelutilaa saisi olla enemmänkin. Toisaalta minkäs teet, suosittu paikka, joten tietysti tupa on täynnä :)

Ykkösestä siirryimme seuraavaan tukikohtaan eli tällä kertaa Fionaan. En ole kyseisessä yökerhossa aikaisemmin käynytkään, Nightin aikaan kävin muutaman kerran, mut jotenkin jalat ei vaan ikinä baari-iltoina ole sinne torinrannan perukoille kantaneet. Voip olla, että tulee poikkeus tähänkin asiaan. Fiona oli yllättävän positiivinen kokemus. Dj soitti tanssittavaa ja meikäläisen musiikkimakuun täysin kolahtavaa settiä koko illan, tiskillä tarjoilu pelasi nopeasti, ilmastointi pelasi ja istumapaikkoja löytyi. Anna suosittelee.
Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei me ihan randomilla sinne Fionaan eksytty. Saatiin ilmaisliput Hunksien keikalle sinne ja toki tämä tilaisuus oli hyödynnettävä. Kyllä mulla hieman kävin hunksin poikia sääliksi, sen verran hirviä oli akkalauman kirkuminen ja riekkuminen. Käytöstavat? Viehkeä käytös? Naisellisuus? Show oli kieltämättä viihdyttävä, omaan makuuni jopa hieman turhankin koominen, sen verran usein piti naurua pidetellä, ettei ihan poikain tunteita loukkaa.

Alunperin tarkoituksenamme oli keikan jälkeen siirtyä Cabarettiin jammaileen, mutta koska Fiona osottautui niin positiiviseksi ylläriksi, vietimme loppuillan tanssilattialla ja poistuimme valomerkin saattelemina kotiin.

Onnistunut ilta kaiken kaikkiaan, ei valittamista. ( ja tällä kertaa ei myöskään krapulaa :D)

Hummaili,

Anna

Onnelan keskiviikko

Hipiti hop!

Keskiviikkona tuli onneloitua sitten ihan olan takaa. Ilta oli kostea - liiankin, ja täytyy näin vanhan konkarinkin todeta, että ihan liian päissään tuli oltua. Ei hyvä ei. Eilen elämäni hirveimmässä krapulassa pönttöä halaillessani kieltämättä kävi mielessä tuttu ja joskus allekirjoittaneen suustakin lipsahtanut " en juo enää ikinä". Yöh. Hieman paha maku jäi tuosta illasta suuhun, juurikin siitä syystä, että humalatila oli ihan liian vahva. Harjoitukset jatkukoon seuraavalla kerralla vähän paremmalla onnella.

Alkuilta oli onneksi kiva.

Puhisi ja puuskutti,

Anna

Hep!

Miten teillä menee? Tiedetään - baarijuttuja ei nyt oo ollu, harmittaa se meitäkin. Eiköhän tämä tästä vielä iloksi kuitenkin muutu. Tiiättehän sen lumipalloefektin? Sitten ku alkaa tapahtua, niin sitte vaan tapahtuu ja tapahtuu...

Sivubannerista löytyy kysely, mihin kaivataan kovasti vastauksianne. Antakaa äänenne sille, mihin kapakkiin me mennään seuraavaksi ja siitä tietysti sitten raporttia tänne.

Aurinkoista heinäkuuta!

Yöjuoksun ABC

A-kirjaimella alkava juoma (etiketissä vanhan setän kuva) - vain äärimmäissä tilanteissa tilataan tätä sisältävä suuntaa-antava.

Baari - sinnehän se suunta kääntyy jossain vaiheessa kuitenkin. Burana aamuisin.

Celsius, se pakollinen cee-kirjaimella alkava sana. Vaikuttaa suoraan nautintoaineen mielekkyyteen.

Dagen efter, tuttavallisemmin Darra - inhottava, mutta odotettavissa oleva kaveri seuravana aamuna.

Etkot - ennen baaria juodaan hilpeänä kaljaa, seuraavana päivänä...maataan kalpeana hiljaa..

Feenixlintuilmiö : Jos on kunnon bileputki meneillään, niin kummasti sitä edellisen päivän hurvitteluista ja kaameasta krapulasta huolimatta vaan noustaan uudestaan ylpeänä ja upeana uuteen nousuun. Tai no tiedä siitä upeasta, mutta noustaan kuitenki.

G-piste. Nautinnollinen drinkki. Ja baarimikolta pitää aina pyytää, että hän tekee sillä suklaalla kikkelin drinkin päälle.

Homotutka. Ei saa kaupasta. Ei toimi aina.

Iilimadot, niljakkaiden verenimijöiden lähisukulaisia. Voi irrota sormuksella nimettömässä tai mainitsemalla lapsista/miehestä. Katoamistemppu voi tehota.

Jatkot - meillä tai teillä, eriteillä tai eritteillä.

Kooma tai kohmelo, sama kuin Dagen Efter ja Darra.

Lepakkomies - viitta auki, muna pystyssä. Don't ask more.

Mustanaamio. Voi esiintyä ennen juoksua tai viimeistään juoksun jälkeen. Ei suositella.

Nopeat lähdöt. Viidessä minuutissakin ehtii ihmeitä - tukkasutturalla, tuhruja naamaan ja matkaeväät mukaan. Yllätyslähdöt ovat yleensä parhaiden bileiden alkusoittoa.

Olutta! Päkkinä, mäyriksenä, salkkuna - u name it.

Pizza - paras kaveri juoksun jälkeen tai viimeistään aamulla. Myös pandanaamari kuuluu vakiovarusteisiin (katso myös mustanaamio).

Quasimodo - naamataulu, joka katsoo aamulla peilistä. Creepy!

Ranneke. Ne, joilla se on ollu, tietää missä, milloin ja miten se toimii ;)

Suoraa toimintaa suositellaan kokeiltavaksi, saatat yllättyä.

Tanssiminen - no mitä muutakaan sinne baariin tullaan tekemään, daa?!

Urheilu bilepäivän jälkeen ei ole suositeltavaa. Aiheuttaa turhaa tykytystä.

Vaikian väriset paukut. Kannattaa kokeilla. Värikoodi ei-vihreä-punainen-sininen-musta-keltainen saa baarimikon näkemään punaista, joka on kielletyllä listalla.

WC - pakopaikka ja pakkopaikka.

X-asento, suositellaan harrastettavaksi pehmeällä alustalla.

Yrjöpaavokalevi - ei toivottavaa, mutta näin voi käydä joskus. Varsinki amatööreille.

Zorronaamio. Mustanaamion kaveri.

Åsikter på svenska. Vaihtamalla kielen toiseen kotimaiseen saa yleensä ammattikoulutaustaiset ahdistelijat katoamaan tehokkaasti.

Ällömagneetti. Vetää puoleensa juuri niitä, joiden toivoisi pysyvän piiloissaan siellä pimeimmässä nurkassa. Sijainti tuntematon.

Örgh.

Juhannus

Moikkamoi!

Kukaan ei sitten hukkunut tänä juhannuksena tai muutenkaan pöljäillyt, eihän?
Oulussa ainaki sää on luultavasti pitänyt huolen siitä, että pahimmilta ulkoiluonnettomuuksilta on vältytty :)

Njoo ja sitten itse asiaan; allekirjoittaneet viettivät vaihtoehtojuhannusta selvin päin ja täysin omasta tahdosta. Syitä moiseen: yleinen vitutus "pakollisia" kännipäiviä kohtaan, huono ilma, ei innostusta mökkeilyyn eikä varsinkaan minkään luokan kiinnostusta festareita kohtaan. Myöskään varsinainen "cityjuhannus" ei iskenyt, sillä kaupungin baaritarjonta oli vähintäänkin suppea ja aukiolevista juottoloista yksikään ei ole sellainen, mihin nämä neitokaiset järin helpolla lähtisivät. Toisin sanoen, varsinainen juhannusaatto meni siis kahvin ja limpparin voimin ja illalla aikaisin nukkumaan. Tänään onkin sitten ollut kiva päivä, kun ei ole päätä särkenyt eikä pahemmin väsyttänyt. Lällätilää vaan 90 prosentille suomalaisista :p

Sen verran piti tästä jussi-boikotista joustaa, että aatonaattona eli torstaina näyttäydyimme pitkästä aikaa Onnelassa. Meininki oli tuttua Onnela-kamaa; tunsimme itsemme hieman täti-ihmisiksi (siis iän vuoksi, ei muuten), mut ihan kivaa oli silti. Plussaa ystävällisestä ja hauskasta palvelusta baaritiskillä, puoleen hintaan irronneista juomista ja ihan mukiinmenevästä musiikista. Miinusta siitä, että ainoastaan "ysärikasari" ja rokki olivat auki, vaikka sakkia olisi ollut sen verran, että suomipopin olisi ihan hyvin voinut aukaista. Istumapaikat olivat aika kortilla ja lisäksi yläkerran röökikoppikin suljettiin kesken illan ilmeisesti puuttuvan palohälyttimen (WOOOOOOOOOOOT?!) takia. Tanssilattiallakin sai käyttää kyynerpää-taktiikkaa, etteivät pikkuiset vallan syliin tulleet. Neitiset pakkasivatkin sitten kimpsunsa ja kampsunsa jo yhden jälkeen kasaan ja suuntasivat yökänkkylöitten kuninkaan Ninwen kautta onnellisesti kotia kohti.

Semmoinen juhannus täällä suunnalla tällä kertaa,

seuraavia oikeita bileitä odotellen :)

Radiohiljaisuus

...on jatkunut jo turhan kauan.
Tälle on syynsä, mutta ei niistä sen enempää.

Tarina kyllä jatkuu.

Perrjantaista

Haudi hou!

Sanu tuossa kirjoittelikin eilisestä juoksustaan, tämä toinen puoli oli liikenteessä perjantaina. Vaikka hyvin usein yhdessä baarissa ollaankin, niin ei me silti ihan olla toisiimme kiinni kasvattu. Ei ihan, mutta melkein kuitenkin ;)

Enikeis, suuntasin perjantaina kaverin kanssa Cabarettiin halvoille ranneke-känneille. Oltiin aikasin liikenteessä, yhentoista pintaan mentiin sisälle ja suhteellisen hiljastaha siellä oli. Rannekkeet saatiin ja tilattiin juomat ja neki oli pahat. Bilepuolen DJ soitti ihan ihme remixejä, ei todellakaan mitään tanssittavaa saati kuunneltavaa. Toisella puolella soi suomipop, mikä ei allekirjoittaneen mielestä sovi Cabaretin imagoon ja olemukseen alkuunkaan. Jotenki tuli heti hirviät junttilameiningit ku kuuluu joku R A K A S ja kumppanit. Don't get me wrong, pidän kyllä suomipop-puolesta Onnelassa, mut se onki ihan eri asia. Sinne suomibiisit kuuluu, Cabaretiin ei. Noh, jaksettiin Cabaretia noin tunti (olihan tilatut pahat paukut juotava pois) ja vaihdettiin Amarilloon.

Rillossa oli oikein hyvä meininki, allekirjoittanut tykkäs iha himona. Oli huippua. Amarillo on kyllä kiva paikka, ei sisäänpääsymaksua ja yleensä hyvät biisit, mut ainoat miinukset löytyy ahtaudesta, tiskillä olevista jonoista ja kalliista hinnoista. Muuten ei valittamista.

Loppuun vielä drinkkivinkki :

4cl sour apple
4cl kirkas viina
puolen limen mehu
sprite
jääpaloja

Me likes.

Jatketaan harjoituksia,
luv Anna

...ja suoraan kotiin.

Olinpas juuri illanvietossa. Mukavaahan se on joskus niinkin, ilman että pitää rientoihin lähteä. Näin tällä kertaa.

Jännä juttu, että vaikka useampi kauppaan palautettava tapaus syntyi, ei olo ole silti bilehile. Mitä tarvitaan siihen, että muuttuu normaalista olemuksesta bilehileeksi?
1 - Oikeanlaista seuraa 2 - Oikeanlaista tunnelmaa
3 - Oikeanlaista starttausainetta.
Mikään ei kyllä puuttunut, jokin kylläkin.. Yksi pieni, mutta lopulta suuri asia muutti illan lopullinen.. Nimittäin lopullinen päätepysäkki - Kaarle.

Sinne ei mennä. Piste. Ei pysty. Sokkelikko, missä on pari kivaa sohvaa ja pari muuta ihmistä - no thänks. Ei ole mun juttu. No hard feelings. Muuten oli kivaa.

Onko muita Kaarlen kiertäjiä?

Puspus, Sanu

Vappuaatto @ Oulu

Hengissä ollaan! Kämpillä otettujen suuntaa-antavien jälkeen suunnitelmana oli syöksyä suoraan baarin sykkeeseen. Skippasimme suosiolla siis ulkoilmavapun. Näin "vanhana" kun ei enää oikein jaksa innostua torinrannassa riekkumisesta ja kännisten teinien väistelystä. Ei pahalla nuorempaa lukijakuntaa kohtaan, mutta meidän pussikalja-ajat taitavat olla jo historiaa :) Mukavuuden halu ajoi siis perinteiden ohi...

Suuntasimme siis Cabaretiin jo hyvissä ajoin pitkien jonojen pelossa. Ovella odotti iloinen yllätys : ei jonoa :) Jipii! Melkein kymmenen euron sisäänpääsy hieman kirpaisi, mutta allekirjoittaneet ovat sen verran valmiita maksamaan sisätilavapusta. Ovella saimme mukaamme myös varsin mielenkiintoiset vappunaamarit, jotka tosin jäivät käyttämättä. Tämä johtunee siitä, että naamari oli suunniteltu ihmisille, jolta puuttuu kiinteästä naamaristaan kaikki mahdolliset ulokkeet :)

Alkuillasta sakkia oli suhteellisen vähän, mikä on Cabaretille muutenkin tyypillistä. Tuttuun tapaan puolen yön jälkeen paikka olikin sitten täyteen ammuttu ja ovella oli jono vielä silloinkin, kun allekirjoittaneet hoipertelivat jo kotia kohti.

Baarikansaa oli laidasta laitaan. Oli tuttuja ja tuntemattomia, vakkarikävijöitä ja niitä, jotka käyvät kun seuraava päivä on vapaa tai pakollisen näyttäytymis/kännäyspäivän kunniaksi. Kaverit saatiin hukattua kunniakkaasti jo aikaisessa vaiheessa. Olisi tarvinnut metrin lisää pituutta ja leveyttä jyrän verran, että väenpaljoudessa olisi päässyt sujuvasti liikkumaan tai etsimään kadonneita sieluja. Tämä on yksi niistä syistä, miksi allekirjoittaneet eivät niin perusta pakollisista juomapäivistä (siis vappu-juhannus-uusivuosi-akselista).

Kaiken kaikkiaan - arvosana tyydyttävä seiska.

Täällä ollaan!

Tätä blogia kirjoitetaan vain kännissä tai vaihtoehtoisesti jälkimainingeissa sängynpohjalla maaten. Tätä on suunniteltu kauan, eli ainakin kauan. Siis kaksi viikkoa. Nythän on siis vapun aatto, joten suokaa toki anteeksi kirotusvihreet, niihin on ehkä totuttava ;) Tuumasimme tuossa pari viikkoa sitten hyvässä humalassa baarissa, että tällaiselle blogille olisi käyttöä. Tarkoituksenamme on siis jakaa "viisautemme" ja mahtavat kokemuksemme kanssanne mitä tulee Oulun yöelämään.

Olemme siis kaksi kahdenkymmenen ikävuoden reippaasti ylittättänyttä neiti-ihmistä, jotka ovat tarkkailleet Oulun menoa ja meininkiä jo muinaisen Mona Lisan kulta-ajoista lähtien. Voimme siis väittää tietävämme jotain Oulun baarikulttuurista ja sen muutoksista. Mahdollisia muisteluita ja nostalgiointia luvassa. Emme ole kuitenkaan niin rohkeita, että esiintyisimme omilla naamareillamme (vaikka nekin ovat yleensä maalatut) mutta voitte rohkeasti yrittää lähestyä myös livenä, jos meihin luulette törmänneenne. Olet luultavasti löytänyt meidät jos olemme armollisesti luvanneet liittyä seuraan ja lepuuttaa väsyneitä jalkojasi MEIDÄN pöydässämme;) Emme ole ilkeitä, aina.

Nyt tärkeämpiin asioihin : palaamme asiaan, kunhan selviämme VappuAatosta.

np. T.A.T.U : Not gonna get us

ps. Meillä on maailman paras musiikkimaku, ja siitä ei kiistellä.